Valtavirtaistaminen luo yhdenvertaisuutta.
Kun vammaiskysymykset otetaan huomioon kaikessa kehitysyhteistyössä, vammaiset ihmiset pääsevät nauttimaan kehityksestä muiden mukana. Konsultoimme mielellämme ja räätälöimme palvelun tarpeidenne mukaan!
Koulutamme ja neuvomme, kuinka vammaisasiat saadaan luontevasti sisällytettyä hankesuunnitelmiin. Etsimme puolestanne hankkeeseen sopivia vammaisjärjestöjä tai -konsultteja. Autamme laatimaan suunnitelman sisällöllisten ja rakenteellisten asioiden kehittämiseksi. Seuraamme, kuinka vammaisten huomioiminen toteutuu ja annamme suosituksia jatkoa varten.
Vammaiskysymysten valtavirtaistamispalveluiden sisältö, koulutuksen näkökulmat ja menetelmät räätälöidään juuri teidän hankkeenne ja resurssienne mukaisiksi. Tarjoamme yksilöllistä tukea ja neuvontaa koko hankkeen ajan.
Kokeile valtavirtaistamistyökaluamme!
Hanketyössä voi hyödyntää kehittämäämme työkalua: Valtavirtaistamistyökalu (pdf-tiedosto, avautuu uuteen välilehteen).
Otamme mielellämme vastaan palautetta työkalusta.
Valtavirtaistaminen nostaa vammaiset pois marginaalista
Valtavirtaistaminen (engl. mainstreaming) on yksi tulevaisuuden avainsanoja: se tarkoittaa kehitystä, jossa asioista tulee normaaleja. Vammaiset henkilöt ovat koko ihmiskunnan historian ajan olleet marginaalissa. Heidän taitonsa, lahjansa ja persoonansa ovat jääneet vamman varjoon.
Valtavirtaistaminen vähentää eriarvoisuutta. Vammaiset ihmiset jäävät usein vammansa vuoksi osattomiksi kehitysyhteistyöhankkeista. Koulunkäynti on siitä hyvä esimerkki: kehitysyhteistyössä on panostettu kehittyvien maiden lasten koulutukseen. Peruskoulun aloittavien lasten määrä on noussut globaalisti 50 prosentista yli 80 prosenttiin viimeisten viidentoista vuoden aikana. Mutta vammaiset lapset ovat jääneet tämän kehityksen ulkopuolelle: monissa maissa vain 2–3 prosenttia heistä aloittaa koulun. Kuilu vammaisten ja ei-vammaisten lasten välillä on kasvanut.
Mitä valtavirtaistaminen vaatii?
Kun uuden kehitysyhteistyöhankkeen toimintaympäristöä ollaan vasta kartoittamassa, hankkeen toteuttajilla on mainio tilaisuus valtavirtaistaa vammaiskysymykset osaksi hanketta jo varhaisessa vaiheessa. Se onnistuu toki hankkeen myöhemmässäkin vaiheessa, mutta vaatii silloin enemmän työtä.
Vammaisten ihmisten huomioiminen kehitysyhteistyöhankkeessa edellyttää noin 2–7 prosentin lisäystä resursseihin. Ilman lisärahaakin voidaan tehdä paljon sen eteen, että hanke ei ainakaan syvennä vammaisten ja vammattomien ihmisten välistä kuilua.
Miten pääsee alkuun?
Ensimmäinen konkreettinen askel on käydä paikallisen hankekumppanin kanssa perusteellinen keskustelu vammaisten tasavertaisesta oikeudesta olla osallisina hankkeessa. Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, että hankkeessa huomioidaan moninkertaisessa syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät, kuten vammaiset naiset ja lapset.
Aiheen käsittelyyn on varattava riittävästi aikaa. Kun tavoite ja sen merkitys on tiedostettu ja oikea asenne sekä tahto toimintaan on löydetty, vammaisten ihmisten huomioimisesta tulee itsestäänselvä asia. Silloin on helppo tarttua toimeen.
Mistä tukea työhön?
Kehittämäämme valtavirtaistamistyökaluun (pdf-tiedosto, avautuu uuteen välilehteen) on koottu tärkeimmät seikat, jotka on hyvä ottaa huomioon vammaisnäkökulman valtavirtaistamisessa. Jos aihe tuntuu vieraalta tai aika on rajallista, meiltä saatte asiantuntevia koulutus- ja neuvontapalveluita. Ne tukevat inklusiivisten hankkeiden toteutumista. Hankesuunnitelmassa ja -budjetissa jo valmiiksi huomioidut neuvontapalvelumme takaavat parhaan ja pitkäaikaisen tuen hankkeellenne.
- Mallia järjestöjen tekemästä valtavirtaistamistyöstä voi katsoa täältä: Development for All: Experiences on disability mainstreaming in the development sector (pdf-tiedosto, avautuu uuteen välilehteen).