Tärkein tavoitteemme on, että vammaisten asema kehittyvissä maissa paranee.
Tältä sivulta löydät tiedot hallituksestamme, tavoitteemme ja keinot niiden saavuttamiseksi sekä toimintamme historian pähkinänkuoressa.
Hallitus
Vammaiskumppanuus ry:n hallitus koostuu jäsenjärjestöjen edustajista ja heidän varajäsenistään.
Puheenjohtaja:
Kaisa Alanne (varajäsen Katarina Butera), Kuurojen Liitto ry, kaisa.alanne(at)kuurojenliitto.fi
Varapuheenjohtaja:
Anne Mäki (varajäsen Laura Poussa), Invalidiliitto, anne.maki(at)invalidiliitto.fi
Muut hallituksen jäsenet:
- Sari Kokko (varajäsen Sonja Ronkainen), Näkövammaisten liitto ry
- Sisko Rauhala (varajäsen Frank Lundgren), Kehitysvammaliitto ry / FDUV
- Antti Tuononen (varajäsen Yodit Melaku), Kynnys ry
Vammaiskumppanuuden tavoitteet
Vammaiskumppanuuden tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia, asemaa ja tasavertaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa toimintamaiden vammaisliikettä ja edistää synergioita kumppaneiden välillä.
Yhdistyksen tehtävän toteuttamiseksi jäsenjärjestöt toteuttavat Vammaiskumppanuusohjelmaa, missä kehitysyhteistyö muodostaa ohjelman pääsisällön ja prioriteetin. Muita ohjelman osa-alueita ovat vaikuttamistyö, valtavirtaistamistyö sekä viestintä- ja globaalikasvatustyö. Lisäksi yhdistys voi toteuttaa muuta yhteistyötä – hankkeita, kampanjoita, ohjelmia – resurssiensa niin salliessa.
Vammaiskumppanuus toimii ensisijaisesti vähiten kehittyvissä maissa ja maissa, missä vammaisten henkilöiden asema ja ihmisoikeustilanne on heikko. Toimintaa ohjaa aina tarvelähtöisyys. Kumppanimaasta tulee löytyä vammaisjärjestö ja/tai kansallinen vammaisliitto, jolla on vähintään potentiaalia kehittyä toimivaksi kumppaniksi. Uuteen toimintamaahan tai alueeseen siirrytään, jos maahan on aiemmat vahvat yhteydet jonkin jäsenjärjestön, pohjoismaisen sisarjärjestön tai muun luotettavan toimijan kautta.
Ympäristön kannalta ja myös logistisesta näkökulmasta pyritään keskittämään toimintaa maantieteellisesti. Tältä pohjalta laajentuminen voi olla luontevaa naapurimaihin, jos muut yllä olevat kriteerit täyttyvät.
Vammaiskumppanuuden pääasiallinen rahoitus tulee ulkoministeriön ohjelmatuki-instrumentista. Vammaiskumppanuus pyrkii askel kerralla laajentamaan rahoituspohjaansa. Tavoitteena on myös innostaa uusia vammaisjärjestöjä tekemään työtä kehittyvien maiden vammaisten aseman parantamiseksi.
Toiminnan perusta
Vammaiskumppanuus ry on vuonna 1989 rekisteröity suomalaisten vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö. Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöt ovat oman tai usean eri vamma- ja kieliryhmänsä kansallisia asiantuntija- ja palveluorganisaatioita sekä oikeuksien edistämisen ja valvonnan järjestöjä. Vammaiskumppanuus toimii ensisijaisesti jäsenjärjestöjensä kautta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi kehittyvissä maissa ja muualla, missä vammaisten oikeudet ovat erityisen heikosti toteutuneet. Vammaiskumppanuus toimii jäsenjärjestöjensä palvelu- ja yhteistyöelimenä kehitysyhteistyötä, valtavirtaistamistyötä, kansainvälistä vaikuttamistoimintaa sekä viestintä- ja globaalikasvatusta koskevissa kysymyksissä.
Vammaiskumppanuuden toimintaa ohjaa YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (jatkossa YK:n vammaissopimus). Työtä tehdään ihmisoikeusperusteisesti, YK:n vammaissopimuksen ja Agenda 2030 –tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vammaiskumppanuuden jäsenjärjestöjen paikalliset kumppanit ovat ensisijaisesti vammaisten henkilöiden tai heidän omaistensa omia järjestöjä tai kansallisia edunvalvontajärjestöjä, joissa vammaiset henkilöt ovat itse toimijoita ja asiantuntijoita työssään.
Vammaiskumppanuuden toiminnan omistajuus on jäsenjärjestöillä. Omistajuuden keskiössä on jäsenjärjestöjen syvällinen asiantuntemus etelän kumppanien ja heidän jäsentensä tarpeista edistää vammaisten ihmisten oikeuksia omissa maissaan ja yhteiskunnissa. Toiminnan koordinointia, rahoituksen hallinnointia ja raportointia sekä muita tukitoimintoja toteuttaa Vammaiskumppanuuden sihteeristö yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa.