Esteitä on monenlaisia. Tämä käsikirja keskittyy fyysisiin.
Invalidiliitto ja etiopialainen Disability Development Initiative ovat tuottaneet käsikirjan esteettömyyden huomioimiseen ja arviointiin globaalissa etelässä. Kirja on avoimesti saatavilla kaikille, ja sen toivotaan auttavan esteettömyyden lisäämisessä.
Vammaiskumppanuus julkisti tänään käsikirjan ”Accessibility Handbook”, jonka ovat tuottaneet Invalidiliitto ja sen etiopialainen kumppani Disability Development Initiative DDI.
“Tämä on erittäin tervetullut kirja, sillä esteettömyys on ihmisoikeus, ja se on edellytys muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle”, sanoi Vammaiskumppanuuden aiempi toiminnanjohtaja Anja Malm käsikirjan julkaisutilaisuudessa.
Käsikirjan tavoite on edistää esteettömyyttä ja purkaa esteitä koulutuksessa, politiikassa ja käytännön tasolla. Se on tehty Addis Abeban yliopiston arkkitehtien, insinöörien ja rakentajien koulutukseen, mutta sitä voi soveltaa myös muualla globaalissa etelässä.
”Käsikirjasta on varmasti apua myös suunnittelijoille ja politiikan tekijöille, kehityspolitiikan ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat tutustua esteettömyyteen”, sanoi arkkitehti Luiza Sevele, käsikirjan toinen kirjoittaja. Hän on jutun pääkuvassa.
Se on hyvää luettavaa esimerkiksi kansalaisjärjestöille ja viranomaisille, jotka ovat mukana hankkeissa, joissa esteettömyys on tärkeä huomioida. Sevele teki käsikirjaa yhdessä etiopialaisen arkkitehdin Mekdelawit Tesfayen kanssa. Käsikirjan taustalla on paljon Suomessa tuotettua materiaalia, mutta se on sopeutettu kulttuurisesti ja myös esimerkkiensä kautta Etiopiaan.
”Aiemmat vastaavat teokset on tehty länsimaiden näkökulmasta”, Tesfaye sanoi. ”Tässä korostuvat meidän maailmankolkkamme tyypilliset ongelmat ja ratkaisuja niihin.”
Hyvä suunnittelu kattaa paljon
Esteettömyys on monitahoinen ilmiö, joka kattaa kaikenlaista asenteista viestintään. Nyt julkaistun käsikirjan huomio kohdistuu erityisesti rakennettuun ympäristöön.
Rakennusten esteettömyys kattaa paljon muutakin kuin portaikot. Käsikirjassa esitellään akustiikka, visuaalisuus, tunnettavat pinnoitteet, selkeät kyltit ja muut ohjeet, huonekalut, rampit, ovet ja niin edelleen. Myös erilaiset tilatyypit kirjastoista luokkahuoneisiin, ruokasaleihin ja leikkikenttiin käydään läpi.
Käsikirjassa puhutaankin ”universaalista suunnittelusta”, eli sellaisesta lähtökohdasta, että tilat suunnitellaan alun perin kaikille. Tällainen suunnittelu auttaa eri tavalla vammautuneita ihmisiä, mutta myös esimerkiksi niitä, jotka kantavat painavia lasteja, lastenrattaiden kanssa kulkevia, vanhempia ihmisiä tai ihmisiä, joilla on haasteita lukemisen kanssa.
Käsikirjassa annetaan useita käytännön esimerkkejä siitä, miten tiloista ja niiden ympäristöstä voi tehdä esteettömämpää.
Ennen ja jälkeen: Kulku koululuokkaan oli esteellinen, mutta rampilla siitä saatiin esteetön. Ote käsikirjasta.
Sevelen mukaan ensin tunnistetaan ongelmat, kuten vaikkapa epätasaiset pinnat, reiät jalkakäytävillä tai liian jyrkät tai rikkoutuneet rampit. Sen jälkeen niihin kehitetään ratkaisut. Käsikirjassa on moniin tyypillisiin ratkaisuihin tarkat ohjeet, kuten kulkuteiden suositellut mitat ja ramppien kaltevuuskulmat sekä ohjeet riittäviin kontrasteihin.
Moni ratkaisu tekee rakennuksista myös turvallisempia ja vaivattomampia kaikille.
Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa totesi, että esteettömyydelle on monia syitä. Se on paitsi ihmisoikeus, julkisissa rakennuksissa usein myös lain vaatimus.
”Yksityisille tahoille se voi myös tuoda taloudellista hyötyä, sillä esteettömät rakennukset palvelevat monipuolisesti asiakkaita ja työntekijöitä. Esteettömät yritykset houkuttelevat monipuolisesti kyvykkäitä ihmisiä.”
Ohjeet myös tarkastuksiin
Käsikirja tarjoaa ohjeet myös auditointiin, eli tilojen ja niiden ympäristön tarkastamiseen esimerkiksi ennen remonttia. Myös julkisia rakennuksia kuten kouluja auditoidaan säännöllisesti, jotta ne täyttävät esteettömyysvaatimukset. DDI on tehnyt paljon tällaisia auditointeja esimerkiksi kouluihin, sanoi Mekdelawit Tesfaye.
”Käytännössä siinä kokeillaan ja tarkastetaan fyysiset tilat ja ympäristö.”
Auditoinnissa tarkastetaan, pääseekö tiloihin esteettömästi ja onko niiden ympäristössä ja sisällä esteetöntä liikkua.
Hyvät esimerkit ovista, jossa riittävä kontrasti ja portaista, jotka merkitty selvästi. Ote käsikirjasta.
”Ensin tavataan asiakkaat ja kysytään, onko tiloihin suunnitteilla muutoksia, sitten tehdään itse tarkastus, kerätään dataa ja otetaan valokuvia, ja lopuksi esitellään tulokset.”
Käsikirjan liitteissä on tällaiseen auditointiin tehty lomakepohja ja esimerkkejä, mutta Tesfayen mukaan auditoinnin suorittajan olisi hyvä saada aiheeseen koulutusta.
”Käsikirjaa voi käydä läpi esimerkiksi paikallisten arkkitehtien kanssa, heillä on hyvät edellytykset ymmärtää sen eri puolia.”
Melkein kaikki kokevat vammoja elämässään
Vammaisuus on osa ihmisyyttä, käsikirjassa todetaan. Maailman terveysjärjestön mukaan maailmassa on noin miljardi vammaista henkilöä, ja melkein jokainen ihminen vammautuu elämänsä aikana väliaikaisesti tai pysyvästi.
Vammaisten henkilöiden määrä on maailmassa kasvanut, sillä väestö on vanhentunut, elinajanodote on kasvanut ja krooniset sairaudet ovat myös lisääntyneet. Myös konfliktit, luonnonkatastrofit ja onnettomuudet ovat nostaneet vammaisten henkilöiden määrää.
Yhteiskunnan näkökulma vammaisuuteen on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Aiemmin vammaisuutta tarkasteltiin lähinnä lääketieteen kautta, mutta nykyään ajatellaan, että ”vammaisuus” kertoo lähinnä yhteiskunnan esteistä, syrjinnästä ja yhteiskunnan epäonnistumisesta eri tarpeiden huomioimisessa.
Tällaisia esimerkiksi voivat olla tunnettavat pinnat, jotka tekevät liikkumisesta turvallisempaa. Ote käsikirjasta.
Vammaisliike on jo vuosikymmeniä pitänyt esillä, että vammaisilla henkilöillä tulisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin.
Nyt julkaistua käsikirjaa aletaan käyttää Vammaiskumppanuuden ohjelmassa ja sen käyttöä levitetään laajemmallekin. Käännöksistä on puhuttu, ja Invalidiliitto harkitsee, miten heidän yhteistyökumppaninsa voisivat auttaa kumppaneita esimerkiksi Sambiassa käyttämään kirjan oppeja.
”Työ alkaa tästä”, sanoi Vammaiskumppanuuden uusi toiminnanjohtaja Mari Tuohimaa julkaisutilaisuuden päätteeksi.
- Lataa Accessibility Handbook täältä pdf-muodossa.
- Tässä kansiossa on lisäksi lomake tilojen auditointiin, auditointiesimerkkejä ja ohjevideoita.
Accessibility Handbook on osa Vammaiskumppanuusohjelmaa, joka saa ulkoministeriön kehitysyhteistyön ohjelmatukea.