Malawin kuurojen liiton järjestö-, edunvalvonta- ja viittomakielityön tukeminen

Kuurojen Liiton ja malawilaisen MANADin yhteistyön keskeinen elementti on järjestötyön, edunvalvonnan ja viittomakielityön pitkäjänteinen vahvistaminen kouluttamalla MANADin työntekijöitä, vapaaehtoisia ja hallituksen jäseniä.

MANAD-järjestön, Malawi National Association of the Deaf, aluetoiminta pyörii hankkeessa perustettujen branchien eli alueyhdistysten varassa. Brancheja on kaikilla 28:lla paikallishallinnon piirialueilla. Hankkeen viime vaiheessa brancheille on laadittu yhdistyssäännöt. Branchien vetäjille suunnattua yhdistys- ja edunvalvonnan koulutusta on jatkettu. Sen myötä branchit ovat vähitellen integroituneet osaksi paikallisen tason toimijaverkostoa.

Vapaaehtoisten etsivän työn kautta on alueyhdistysten toimintaan saatu jatkuvasti uusia jäseniä. Pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet ovat synnyttäneet branchien alle paikallista kerhotoimintaa. Nais- ja nuorisotyöllä pyritään saamaan branchien yhteyteen nais- ja nuorisoryhmiä. Tavoitteena on erityisesti parantaa kuurojen tyttöjen asemaa ja lisätä naisten osallistumista järjestön päätöksentekoon.

MANAD on saavuttanut vahvan aseman Malawin järjestökentässä. Yhteisön voimaantumisen, yhdistystoiminnan aktivoitumisen ja parantuneen tiedonvaihdon myötä on jäsenmäärä kasvanut viime vuosina huomattavasti. MANADissa on tällä hetkellä noin 12 000 jäsentä, mutta kymmenettuhannet, erityisesti maaseudulla asuvat kuurot elävät edelleen ilman kieltä ja koulutusta ja erityksissä jopa omasta perheestään.

Painopiste kielen vahvistamisessa

MANADin tiiviin mediayhteistyön, erilaisten kampanjoiden ja tiedottamisen kautta on lisätty suuren yleisön tietoisuutta kuuroudesta ja kuurojen asemasta Malawissa. Maahan on saatu myös viittomakielelle tulkattuja uutisia ja viranomaisviestintää. Työ viittomakielen lainsäädännöllisen aseman, tulkkipalvelujen ja kuurojen opetuksen parantamiseksi jatkuu edelleen.

Vuodesta 2017 alkaen hankkeen painopistettä on siirretty viittomakielityöhön. Malawilaista viittomakieltä on kerätty, tallennettu ja tutkittu yhteisölähtöisesti Kuurojen Liiton Balkanin hankkeiden viittomakielityön kokemuksia ja menetelmiä hyödyntäen (ks. Working Together -käsikirja). Historian ensimmäinen malawilaisen viittomakielen sanakirja sisältää 486 viittoma-artikkelia sekä 107 viittoma- ja lausevideota. Lisäksi kirjassa on perustietoartikkeleita viittomakielestä, malawilaisen viittomakielen historiasta ja sanakirjatyön vaiheista. Sanakirja on julkaistu eri formaateissa: kirjana, muistitikulla ja myöhemmin verkossa.

Englannin ohella sanakirjan artikkelit on käännetty chichewan kielelle, joka on Malawin toinen virallinen kieli. Kaiken kruunuksi Malawin presidentti Lazarus Chakwera on kirjoittanut esipuheen sanakirjaan.

Sanakirjalla on valtava positiivinen vaikutus: se vahvistaa kuurojen yhteisön kielellistä ja kulttuuri-identiteettiä ja edistää epäilemättä myös malawilaisen viittomakielen lainsäädännöllisessä virallistamisessa ja tunnustamisessa. Viittomakielistä aineistoa ja opetusmateriaaleja tarvitaan jatkossa myös kuurojen opetuksen ja tulkkikoulutuksen tueksi.

Tukea kuurojen lasten vanhemmille

Suurin osa kuuroista lapsista syntyy myös Malawissa kuuleviin perheisiin. Kuulontutkimusta ei juurikaan ole tarjolla. Lasten neuvoloiden tietämys kuuroudesta ja viittomakielestä on huono eikä vanhemmille näin ollen ole tarjolla juuri mitään tietoa ja tukea.

Kuurojen Liiton hankkeen tuella on käynnistetty kuurojen lasten varhainen tukitoimintaa, jossa parannetaan kuurojen lasten oikeutta luonnolliseen kielenkehitykseen. Yhteistyössä neuvoloiden ja muiden alan toimijoiden kanssa kehitetään toimenpiteitä, joilla erityisesti kuurojen lasten kuulevat vanhemmat tavoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Eri toimijoita sekä vanhempia tuetaan verkostoitumisessa, heille tarjotaan tietoa viittomakielen merkityksestä kuuron lapsen kokonaiskehitykselle sekä viittomakielen opetusta.

Jäsenjärjestö

 

Kuuron lapsen elämä on yksinäistä

Rafiq on ujo kuusivuotias poika malawilaisessa koulussa. Malawissa kuurot lapset ovat usein yleisopetuksessa, sillä vanhemmilla ei ole varaa maksaa erityisopetuksesta. Kuurojen kouluissa ei ole riittävästi paikkoja kaikille lapsille. Kuuron lapsen elämä on yksinäistä: hän jää normaalin kommunikaation, lasten leikkien ja juttujen ulkopuolelle. Kognitiivinen kehitys kärsii sosiaalisesta eristyksestä. Miten lapsi ymmärtää maailmaa ilman kieltä, lukittuna omaan mieleensä?